Sari Hartonen

Mitä Helsingissä tapahtuu?

• Talvikuukausien joulu-helmikuun keskilämpötila nousee -4:stä asteesta vuosisadan puoliväliin mennessä nollan tienoille. Vuorokauden keskilämpötilassa nolla astetta on nykyinen talven määritelmä. Talvi 2007-2008 oli ennätyslämmin ja se on samaa luokkaa kuin mitä on odotettavissa tavanomaisena talvena vuoden 2050 tienoilla.

• Kesät lämpenevät vähintään parilla asteella. Kesä 2006 tuntui hyvin lämpimältä. Sellaiset kesät ovat tavanomaisia tämän vuosisadan puolivälissä.
• Hellepäivien määrä kasvaa kesällä ja talvella kovat pakkaset vähenevät huomattavasti.
• Sataa enemmän. Sademäärä ja sadepäivien lukumäärä kasvaa erityisesti talviaikaan samoin pilviset päivät. Kesällä muutos on pienempi. Kesällä rankkasateita voi olla nykyistä enemmän, mutta toisaalta pitkät poutajaksot ovat mahdollisia.
• Haihdunta kasvaa, joten maaperä voi kuivua nykyistä enemmän.
• Routaa ei muodostu kunnolla lauhoina talvina. Kun lunta on vähän, voi kylminä talvina olla routaa nykyistä enemmän.
• Lumisateen osuus vähenee ja vesisateen osuus kasvaa. Räntäsateita, siis sadetta, jossa on lunta ja vettä sekaisin, on jatkossa vähintäänkin nykyinen määrä ehkä jopa enemmän.
• Pysyvää lumipeitettä ei ole. Hiihtämään pääsee aika harvoin ja meren jäällä luistelusta joutuu lähinnä vain haaveilemaan muina kuin erityisen kylminä talvina. Helsingissä lumipeitteen paksuutta määrittelee pitkälti se, kuinka paljon lämpötila on nollan alapuolella. Toisin on maan itä- ja pohjoisosassa, jossa lämpenevässä ilmastossa mahtuu ilmaan enemmän kosteutta, josta muodostuu enemmän lumisadetta kuin nykyisin.
• On pimeämpää, kun lumi ei valaise ja talvet ovat pilvisempiä.
• Talvi lyhenee, välivuoden ajat pysyvät ennallaan ja kesä pitenee.
• Tuulien muutoksesta ei tiedetä varmasti. Lauhoihin säihin liittyävät etelän ja lännen väliset tuulet voivat lisääntyvät talviaikaan ja ne ovat yleensä voimakkaampia kuin itäiset tuulet. Kun maa ei ole talven voimakkaiden tuulien aikaan roudassa, niin puita kaatuu helpommin.
• Meriveden korkeuden nousu voittaa maan kohoamisen vaikutuksen. Jos jäätiköt esim. Grönlannissa sulavatkin nopeammin, niin merivesi nousee nopeammin kuin mitä nykyiset arviot ennustavat.
• Meren ollessa useammin avoin talviaikaan, niin lumikuuroista voi kertyä rannikolle yllättäen paljon lunta kylmänpurkutilanteissa.

Tulee muistaa, että Helsinki ei ole maailmassa oma saarekkeensa, vaan muutokset muualla vaikuttavat elämäämme halusimme tai emme.

Ilmastonmuutos ja kunnat

Kunnat voivat vaikuttaa monella tavalla kasvihuonekaasupäästöihin. Esimerkiksi:

• kaavoitus: suositaanko joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä vai autoja
• ovatko palvelut kaukana vai lähellä asukkaita
• onko viheralueita
  • viheralueet vähentävät äkkitulvia ja tulvavahinkoja, koska vesi pääsee paremmin imeytymään viheralueilla kuin asfaltoiduilla alueilla.
  • viheralueet vähentävät hellejaksoilla kuumuutta, koska eivät varastoi niin paljon lämpöä päiväsaikaan ja yöt ovat siten viileämpiä
• miten sähköä ja kaukolämpöä tuotetaan kunnassa
• miten rakentamista ja kunnostamista ohjataan
• jätehuolto
• miten kunnan kiinteistöjä rakennetaan, korjataan ja huolletaan
• Kunnat on iso kuluttaja ja virastoissa tarvittaisiin ympäristöohjelmaa

Miehet mukaan

• Naisten kulutustottumukset ja elämäntavat tuottavat vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin miesten. Poikkeuksena tästä ovat tietenkin onneksi vihreät miehet.
• Tyyppi esimerkki on se, että naiset käyttävät enemmän joukkoliikennettä kuin miehet. Sitä kuvaa hyvin vihreiden kampanjajuliste, jossa nainen joutuu kantamaan miehen taakkanaan.
• 
• Miehet tekevät yhä edelleen enemmän päätöksiä ilmastonmuutokseen vaikuttavista asioista. Äänestä siis naista kaupungin-/kunnanvaltuustoon.
• Ilmastonmuutoksen estämisen ja siihen varautumisen/sopeutumisen ratkaisut ovat yleensä kovin teknisiä. Kaikkia asioita ei vaan pelkästään tekniikalla voida ratkaista.

Ilmastonmuutos ja terveys

• Helteet lisääntyvät. Tämä vaikeuttaa erityisesti sydän- ja verenkiertosairauksia potevien ja hengityselinsairaiden elämää, samoin lasten ja vanhusten.
• Helsingin alueella rakennusmassaltaan tiiveimmillä alueilla kuten Sörnäisissä lämpösaarekeilmiö nostaa lämpötiloja ja öiseen aikaan nuo alueet eivät pääse viilenemään. Näillä alueilla on myös paljon pieniä asuntoja. Helteiden aiheuttamat terveysvaikutukset
  voivat näkyä pahimmin sosiaalisesti huono-osaisimpien kohdalla.
• Pilviset ja lumettomat talvet lisäävät kaamosmasennuksesta kärsivien oireita. Kun samaan aikaan työpaineet kasvavat ja tehokkuusvaatimukset vain kasvavat, työuupumus ja mielenterveysongelmat voivat pahentua. Sen vuoksi kaupungin on varatta riittävästi resursseja mielenterveystyöhön.
• Talviset jalankulkijoiden liukastumistapaturmat lisääntyvät aluksi, kun on enemmän sopivia säätilanteita. Nollan vaiheilla oleva lämpötila saa jalkakäytävät jäätymään ja kun jään päälle sataa lunta tai vettä, niin katu on vaarallinen, jos sitä ei kunnolla hiekoiteta. Myöhemmin liukastumistapaturmat vähenevät.
• Lumettomat talvet lisäävät katupölyn muodostumista, kun autojen nastarenkaat jauhavat kadut pölyksi. Nykyisiä keväisiä katupölytilanteita on tulevaisuudessa myös keskellä “talvea”.

Kuvat on otettu helmikuussa 2008 aikaan, jolloin keskimäärin Helsingissä on sää kylmimmillään ja muutenkin on talvista.

Lisätietoa ilmastonmuutoksesta

• Lue kirjani: Sää ympäri vuoden. Se kertoo nykyilmastosta ja ilmastonmuutoksesta kansantajuisesti.
• Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen ilmastonmuutososio.
• Ilmatieteen laitoksen ja karttakeskuksen kirja Muutamme ilmastoa.