Pienet koulut

Nykypäivänä kernaasti väitetään, että isossa koulussa voidaan tarjota oppilaille laadukkaampi oppimisympäristö kuin pienessä koulussa. Itse olen täysin päinvastaista mieltä: pikkukoulussa päästään parempiin oppimistuloksiin kuin isossa koulussa.

Salaisuus piilee yhdysluokassa. Tämä antaa oppilaalle mahdollisuuden asettua erilaisiin rooleihin. Et ole aina se luokan paras tai huonoin oppilas. Ja mikä tärkeintä, ikäryhmässään heikko oppilas on aina riittävän pätevä auttamaan nuorempia oppilaita. Miettikääpä, mitä tämä merkitsee varttuvan lapsen käsitykselle omista kyvyistään!

Aina 1960-luvulle saakka Suomessa oli vallalla kansakouluaate, jonka mukaan koulun tärkein tehtävä oli kasvattaa itseensä luottavia kansalaisia. Siksi yhdysluokkamuotoiseen opetukseenkin suhtauduttiin myönteisesti ja sitä myös tietoisesti kehitettiin. Tänä päivänä yhdysluokka on harvinaisuus. Tilalle on saatu yksiaineksiset oppilasryhmät, jotka vyöryvät yhtenä massana läpi koko peruskoulun. Siinä missä kansakoulu korosti oppimisen taitoja, siinä peruskoulu korostaa – oppikoulumaiseen tapaan – oppisisältöjä.

Sisältöjen painottumisesta saadaan kiittää myös koulutusjärjestelmäämme. Opettajankoulutuksessa suunnan määräävät didaktikot, jotka kaikki ovat taustaltaan aineenopettajia. Sisältökeskeinen ajattelu haisee myös joku vuosi sitten lanseeratussa “yhtenäisen peruskoulun” ideassa. Sillähän tarkoitetaan sitä, että oppilaalle luodaan yhtenäinen oppilasura esikoulusta peruskoulun päästötodistukseen saakka. Nähdäkseni puhe “yhtenäisestä peruskoulusta” on suoraa jatkoa 1990-luvulla muotiajatukselle, jonka mukaan opetuksen laadukkuus edellytti aineenopettajaosaamisen tuomista myös ala-asteelle. Suuntausta tuettiin myöntämällä luokanopettajille palkanlisää yläastekelpoisten arvosanasuoritusten perusteella.

Jonkin verran niin opettajantyötä kuin tiedetyötäkin tehneenä väitän, ettei cum laude tai laudatur -opinnoilla vielä kovinkaan syvälle tieteelliseen ajatteluun päästä. Ainut mitä sisältökeskeisellä koulunpidolla saavutetaan on työviikon tiukka aikatauluttaminen. Joustoja ei voi sallia, kun samaa ryhmää opettaa useampi opettaja. Siksi pidänkin luokanopettajajärjestelmää pedagogisesti perustellumpana kuin aineenopettajuutta – yläaste mukaan lukien!

Comments are closed.