Olen  35-vuotias  taiteilija ja kulttuurialan ammattilainen. Olen työskennellyt kulttuurialan johto- ja suunnittelutehtävissä pian kymmenen vuotta. Koulutukseltani olen teatteriohjaaja (Pietarin valtiollinen teatteriakatemia) ja kuvataiteilija (TaM, Kuvataideakatemia). Vuoden 2009 alusta aloitan filosofian lisensiaattiopintonnot Joensuun yliopistossa.   

Perheeseeni kuuluu aviomiehen lisäksi kaksi teini-ikäistä tytärpuolta sekä vanha kissaneiti. Olen asunut Joensuussa vuodesta 2005.  

KULTTUURI

Vaalipaneelikeskustelussa muutama viikko sitten kuulin kanssaväitteilijän suusta, että ”Joensuussa on poliittinen itsemurha nostaa kulttuuri kovin  korkealle vaaliteemalistalla”.

Että sellainen kaupunki. Melkein koko 2000-luvun on puhuttu luovasta taloudesta ja siitä, miten kulttuuritarjonnaltaan monipuoliset ja suvaitsevaiset kaupungit houkuttelevat niin asukkaita kuin investointeja puoleensa. Mutta tätä ei sitten ehkä Joensuussa ole haluttu käsittää? Pitäisiköhän pikkuhiljaa alkaa käsittää - tulevina aikoina kilpailu niin uusista asukkaista kuin investoinneistakin kovenee, eikä suinkaan hellitä. 

KULTTUURIYMPÄRISTÖN SUOJELU

Myös kulttuuriympäristö tarvitsee suojelijoita. Olemme vastuussa jälkipolville siitä, millaisen rakennetun elinympäristön jätämme jälkeemme, emme vain siitä, millaisen luonnonympäristön.

KULTTUURINEN NUORISOTYÖ

Kulttuurin omatoiminen tekeminen yhdessä kulttuurialan ammattilaisten kanssa lisää nuorten hyvin hyvinvointia ja yhteisöllisyyden tunnetta. Samalla luodaan kipeästi kaivattuja työpaikkoja alan ammattilaisille.

KANSAINVÄLISYYS

Lukemattomat tutkimukset ovat todistaneet, että kukoistavat kaupungit ja alueet ovat suvaitsevaisia, monikulttuurisia ja kansainvälisiä. Ei karjalanpiirakan maku siitä pahene, että laittaa pestoa päälle.