Usein kysytyt aiheet
Alla on listattuna ajatuksiani muutamista usein kysytyistä aiheista. Puuttuuko jokin sinulle tärkeä asia? Ota yhteyttä!
Työ- ja talous
Verotus
Verotuloja tarvitaan paikkaamaan julkisen talouden vajetta sekä turvaamaan tasokkaat peruspalvelut kaikille kansalaisille. Korotetaan mieluummin veroja kuin heikennetään hyvinvointipalveluja.
Päättäjien tehtävä on huolehtia etenkin heikoimmista. Tämä tarkoittaa mm. riittävän laajapohjaista ja riittävän selvään progressioon perustuvaa verotusta, eli suurituloisten vero-osuuden kasvua ja pienituloisten verohelpotuksia. Verotuksen progressiivisuus, myös pääomatulojen kohdalla, on mielestäni ainoa oikea tapa tasata tuloeroja ja eroja myös kansalaisten hyvinvoinnissa.
Pääomatulojen ja osinkotulojen verotusta tulee kiristää. Tarvitaan myös ns. rahoitusmarkkinavero (esim. 0,05 %), joka olisi häviävän pieni osa pörssi- ja valuuttakaupasta, mutta tuottaisi satoja miljardeja euroja hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseen. Lisäksi vero ehkäisisi uusia kansainvälisiä talouskriisejä ja lyhytaikaista keinottelua.
Kulutuksen verottaminen, kuten maltillinen 1 %:n alv:n nosto, vaikuttaa tutkimusten mukaan vähemmän työllisyyteen kuin ansiotuloverotuksen kiristäminen. Ympäristö- ja energiaverot ovat etenkin ilmastosyistä perusteltuja ja niillä voidaan selkeästi vaikuttaa energia- ja materiaalitehokkuuden paranemiseen. Pienituloisille kulutukseen kohdistuvia veroja tulee kompensoida muun verotuksen yhteydessä.
Asuntolainojen korkojen verovähennys
Asuntolainojen korkojen verovähennys on mielestäni perusteltu siksi, että Suomessa omistusasunnon hankkiminen on mm. perheille usein ainoa olemassa oleva ja järkevä ratkaisu hyvän, käytännöllisen ja muutoinkin sopivan kodin hankkimiseen. Toisaalta Suomessa ehkä liikaakin suositaan omistusasumista myös verotuksellisin keinoin.
Valtionvelka
Valtion velkataakka on paisunut jo liian suureksi. Nuoremmat sukupolvet joutuvat kohtuuttoman vastuun kantajiksi, ellei velkamäärää saada pikaisesti kuriin. Velkataakan kasvun pysäyttämiseksi tarvitaan työllisyysasteen nostoa, kestävää talouskasvua, riittävän suuria verotuloja sekä tietty määrä leikkauksia ja menokuria.
Tuloerot
Tuloerojen kasvaminen on vakava yhteiskunnallinen ongelma, johon pitää puuttua nopeasti mm. verotuksellisin keinoin. En hyväksy yhteiskunnan jakautumista hyvä- ja huono-osaisiin. Veroja on kerättävä eniten sieltä, missä on eniten myös maksukykyä eli selkeän progressiivisesti.
Kansalaispalkka ja työ
Kannatan kaikkien kansalaisten perustuloa eli ns. kansalaispalkkaa, jonka päälle jokainen voi hankkia lisäansionsa valitsemallaan työllä. Perustulo myös tasapuolistaisi työnjakoa, kun kaiken työn tekeminen olisi taloudellisesti kannattavaa, eikä hyöty työn tekemisestä valuisi hukkaan esim. toimeentulotuen leikkauksina.
Eläkeikä
Vanhuuseläkkeelle voi nyt jäädä joustavasti 63-68-vuotiaana, mikä on mielestäni aivan sopiva ikähaitari. Sopiva eläkeikä voi olla alempikin, ammatin rasitteista ja vaatimuksista riippuen. Väestön ikäjakauma pakottaa meidät kuitenkin huolehtimaan siitä, ettei työllisten määrä suhteessa huollettavien (lapset ja vanhukset) määrään romahda. Tästä syystä keskimääräistä eläkkeellejäämisikää tulee pyrkiä nostamaan. Iso osa ihmisistä ei jaksa työssään eläkeikään saakka. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että työhyvinvoinnista on eri keinoin huolehdittava entistä paremmin ja mm. työaikajoustoilla pitää mahdollistaa työn parempi sovittaminen kulloiseenkin elämätilanteeseen.
Työttömän työnhakijan mahdollisuus kieltäytyä työstä
Ihmisten pakottaminen mihin työhön hyvänsä ei ole oikein, eikä pakkotoimenpiteillä saada hyviä tuloksia aikaan yleensä juuri missään asiassa.
Yritystukien karsiminen
Yritystukia ei varsinaisesti pidä karsia, mutta kohdentaa nykyistä paremmin etenkin pienyrittäjille. Suuryritysten tukia tulee tarkastella kriittisesti.
Yksityistäminen
Keskeisiä julkisen sektorin tuottamia palveluja, kuten perusterveydenhuoltoa ja koulutusta, ei tule yksityistää. Julkisissa palveluissa veroeurot voidaan käyttää täysimääräisesti laadukkaan palvelun tuottamiseen, ostopalveluissa osa varoista päätyy yksityisten palveluntuottajien voitoiksi. Julkisen sektorin, vaikkapa kunnan toiminta, voi parhaimmillaan olla yhtä tehokasta kuin yksityisen, tähän pitää pyrkiä. Yksityistäminen ei ole täsmäkeino kuntien talouden kohentamiseen. Kuntaliiton mukaan palvelujen ulkoistamisen hyödyt ovat plus miinus 15 %, eli toisinaan kustannukset saattavat jopa nousta.
Avainryhmien lakko-oikeuden rajoittaminen
Lakko-oikeuksien rajoittaminen johtaisi kiistaan siitä, mitkä kaikki perusteet kelpaavat rajoittamisen syyksi. Parempi tie ovat neuvottelut ja sopiminen.
Sosiaali- ja terveyspolitiikka
Sosiaalietuuksien uudistus
Sosiaalietuuksien uudistus ja kehittäminen tulee toteuttaa ottamalla käyttöön perustulo eli ns. kansalaispalkka, joka tekisi kaiken, myös pienipalkkaisen työn tekemisestä taloudellisesti kannattavaa.
Synnytysten keskittäminen
Synnytysten keskittäminen keskussairaaloihin lisää heikkokuntoisten vastasyntyneiden selviytymismahdollisuuksia, mutta toisaalta vaarantaa synnyttäjien terveyden pitkien etäisyyksien vuoksi ja lisää ns. matkasynnytysten riskiä. En näe hyväksi pienten synnytysyksiköiden lakkauttamisia.
Neuvola
Suomalainen neuvolajärjestelmä on ainutlaatuinen palvelukokonaisuus, jonka tulee jatkossakin säilyä korkeatasoisena lasten, perheiden ja odottavien äitien neuvonnan, hoivan ja huolenpidon paikkana.
Äitiyspäiväraha
Minimiäitiysrahan korotus paransi hieman pienituloisimpien äitien asemaa. Kannatan vanhempainetuuksien uudistusta 6+6+6 mallin mukaisesti ja vanhempainvapaiden yhteispituuden kasvua yhteensä 18 kuukauteen siten, että kumpikin vanhemmista voisi olla pienen lapsen kanssa kotona kuusi kuukautta ja kolmas kuuden kuukauden jakso olisi vanhempien valinnan mukaan jommankumman vanhemman käytettävissä.
Lapsilisä
Perheiden, olivatpa ne minkä kokoisia tai näköisiä tahansa, tukeminen on tärkeää. Suurituloisimmat perheet eivät taloudellista tukea mm. lapsilisinä kuitenkaan välttämättä tarvitse.
Päivähoito
Jokaiselle lapselle kuuluva päivähoito-oikeus on hyvä asia, eikä sitä pidä rajoittaa.
Toimeentulotuki
Sosiaalietuuksia tulee uudistaa toteuttamalla perustulo eli kaikille 18 vuotta täyttäneille kuuluva kansalaispalkka, joka korvaisi sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja poistaisi työllisyyden kasvun jarruna olevia kannustinloukkuja ja turhaa monen luukun ja hakemuksen hallintoa.
Vanhushuolto
Hyvän ja arvokkaan vanhuuden turvaaminen on tärkeää. Yhteiskunnan sivistyksen tasosta kertoo paljon se, miten vanhuksista huolehditaan. Tässä suhteessa Pisa-tutkimuksissa menestyneen Suomen sivistystasoa on varaa nostaa reilusti, usein myös omaisten taholla. Vanhusten peruspalvelujen turvaaminen on välttämätöntä. Vanhusten kotona asumista tulee tukea monipuolisin keinoin niin kauan kuin vanhus selviytyy arjesta kotonaan ja voi hyvin. Vanhusten ja lähiomaisten yhteyksiä ei saa heikentää pakkosijoittamalla hoitoa tarvitsevia vanhuksia kauas läheisistään. Puolisoiden on saatava asua ja elää yhdessä, vanhanakin.
Omaishoidon tuki
Omaishoitajien asema eri kunnissa tulee olla tasapuolinen. Omaishoidon tuen harkinta ja maksatus tulee siirtää kunnilta Kelalle.
Julkinen terveydenhuolto
Kunnallinen terveyskeskus mahdollistaa hyvin toimiessaan tasapuoliset palvelut kaikille kuntalaisille, esim. tulotasosta riippumatta. Yksityisellä palvelutarjonnalla voidaan kunnan palveluverkkoa vahvistaa ja tukea. Keskeisiä terveydenhuoltopalveluja ei tule ulkoistaa. Edellytykset terveydenhuollon järjestämiseen laajapohjaisemmin esim. maakuntien tasolla, on hyvä selvittää.
Terveyskeskusten lääkäripula
Lääkäriopiskelijoiden terveyskeskustyöskentelyn minimiajan pidentäminen nykyisestä 9 kk:sta jopa noin kolmeen vuoteen ei luultavasti johtaisi toivottuun tulokseen eli lääkäripulan helpottumiseen terveyskeskuksissa. Sen sijaan se voisi johtaa juuri valmistuneiden, kokemattomien lääkärien entistä suurempaan osuuteen terveyskeskuksissa, jolloin tilanne ei ole hyvä potilaan eikä lääkärin itsensä kannalta. Vastavalmistuneiden lääkärien olisi tarpeellisempaa hankkia ensin työkokemusta esim. sairaalassa, jonka jälkeen he olisivat kokeneempia vaativaan itsenäiseen työskentelyyn terveyskeskuksissa. Myös tutor-toiminnasta terveyskeskuksissa on saatu hyviä kokemuksia. Lääkäriä kohti hoidettavan väestömäärän suuruus tulee olla kohtuullinen. Työolot lienevät suurin syy terveyskeskustyön huonoon haluttavuuteen.
Mielenterveyshuolto
Mielenterveyskuntoutujien ja mielenterveyden kevyitäkin tukitoimia tarvitsevien asema on tällä hetkellä aivan liian heikko. Erityisen huolestuttavaa on nuorten mielenterveyspalvelujen riittämättömät resurssit. Kun mieli järkkyy, ei inhimillisessä kriisissä elävä saa joutua odottamaan apua viikkoja, jopa useita kuukausia. Systeemi johtaa rankkoja mielenterveysongelmia kasvattavaan kierteeseen ja palvelutarpeen kasvuun. Riittävät resurssit ennaltaehkäisyssä ja varhaisen vaiheen avuntarpeeseen vastaamisessa ovat ensiarvoisen tärkeitä, niitä tulee siis selvästi lisätä.
Päihdehuolto
Tarvitaan tehokas, toimiva ja matalankynnyksen palveluja tarjoava, riittävällä tiheydellä koko maan kattava päihdehuoltoverkosto. Päihderiippuvaisten auttaminen päihteistä vapaaksi on erittäin tärkeää yksilön, lähimmäisten ja yhteiskunnan kannalta.
Rippisalaisuuden ulottuminen lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön
Ei voida hyväksyä.
Eutanasia
En hyväksy eutanasiaa. Parantumattomasti sairaan potilaan on kyllä voitava päättää omasta hoidostaan, mutta ei kuolemastaan. Hoitotestamentti on mielestäni hyvä ratkaisu.
Ympäristö ja energia
Luonnon monimuotoisuus
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on merkittävä uhka maailmanlaajuisesti ja myös suomalaisessa luonnossa. Monimuotoisesti ja kattavasti eri luontotyyppejä sisältävän suomalaisen luonnon kestävä hyödyntäminen onnistuu aiheuttamatta lajikatoa tai luontotyyppien häviämistä. Tasapainosta on pidettävä huolta, eikä uusia merkittäviä heikennyksiä luonnon monimuotoisuuden ns. avainbiotooppeihin tule sallia. Monimuotoisuutta tulee pyrkiä lisäämään myös mm. turhaan ojitettuja soita ennallistamalla ja uiton vuoksi aikanaan perattuja koskia kiveämällä. Monimuotoinen luonto on kokonaistaloudellisesti kannattavin, mm. luonnonvarojen käytön, matkailun, virkistyksen ja ympäristön kantokyvyn kannalta.
Vesistöjen suojelu
Tavoitteena tulee EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti olla kaikkien pinta- ja pohjavesiemme hyvä laatu. Tarvitaan tehokasta jätevesien puhdistusta teollisuudessa ja yhdyskunnissa etenkin vesistöjen varsilla, ja parempia käytäntöjä maa- ja metsätaloudessa. Maatalouden typpi- ja fosforipäästöt aiheuttavat valitettavasti hyvin suuren osan vesistöjen rehevöitymisestä ja niitä on vähennettävä entistä tehokkaammin. Hyvin usein päästövähennysten esteenä eivät ole kohtuuttomat kustannukset vaan asenteet. Luomutuotannon vesistöpäästöt ovat huomattavasti muuta maataloustuotantoa alhaisemmat. Turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset ovat paikallisesti ja alueellisesti erittäin merkittäviä, eikä niitä ole pystytty ratkaisemaan.
Itämeri
Itämeren tila on pohjoista Perämerta lukuun ottamatta varsin heikko. Suomi on kansainvälisesti mukana Itämeren suojelutyössä mm. osallistumalla Itä-Euroopan maiden jätevesien puhdistustasoa merkittävästi parantaviin hankkeisiin. Tätä työtä tulee jatkaa entistä aktiivisemmin, omia päästölähteitä ja niiden vähentämistä unohtamatta.
Haja-asutusalueiden jätevesiasetus
Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksessa alkuperäistä esitystä järkevämpi olisi mielestäni ollut vesistövaikutusten tarkastelu ensisijaisesti asunnon sijainnin mukaan. Vesistöjen rannoilla ja tärkeillä pohjavesialueilla jätevesien puhdistusvaatimusten tulee olla selvästi tiukemmat kuin muualla. Vastaavasti kaukana pinta- ja pohjavesistä sijaitsevien asuntojen puhdistusvaatimuksia ei ole välttämättä syytä kiristää.
EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteet
On hyvä, että Suomi pyrkii EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Näitä pyrkimyksiä on syytä jatkaa entistä ponnekkaammin. Ilmastovastuun kantamisessa Suomen ja EU:n tulee kulkea kehityksen edellä, ei vain seurata kehitystä.
Päästöjen vähentäminen
Teollisuusmaat ovat suurimmassa vastuussa jo pitkään tuottamiensa ilmastopäästöjen vähentämisestä ja niillä on myös parhaat taloudelliset ja teknologiset edellytykset päästöjensä rajoittamiseen. Vauraimpien kehitysmaiden tulee siirtymäajan puitteissa siirtyä noudattamaan samoja päästökriteerejä kuin teollisuusmaat, köyhimpien maiden ilmastotyötä on rahoitettava yhteisvastuullisesti.
Ilmastolaki
Tarvitaan selkeää, johdonmukaista ja tuloksellista ilmastopolitiikkaa, johon sitoudutaan määrätietoisesti. Tarvitaan kansallinen ilmastolaki, joka määrittelee vuosittaiset päästövähennyksemme, joiden saavuttamiseksi välttämättömiin toimiin on Suomessa ryhdyttävä.
Energian säästö
Energiantuotannon ilmastovaikutusten pienentämiseksi tehokkain keino kansainvälisestikin on energiatehokkuus. Energiatehokkuutta on lisättävä asumisessa, teollisuudessa, tuotteiden valmistuksessa, käytössä, liikenteessä ja kaikkialla, missä energiaa käytetään.
Uusiutuva energia
Suomi tarvitsee energiatehokkaan, hajasijoitetun ja uusiutuviin energiamuotoihin perustuvan järjestelmän, joka luo omavaraisuuden ja turvallisuuden ohella työtä ja yrittäjyyttä laajasti myös haja-asutusalueilla ja maakunnissa. Myös yksityisen sähkön pientuotannon syöttäminen valtakunnan verkkoon tulee olla mahdollista ja kannattavaa. Energiakysymyksissä on huomioitava ilmastonmuutoksen torjunta, energiansaannin turvaaminen, työllisyys, energiaomavaraisuus sekä ympäristö, terveys ja turvallisuus, nyt ja tulevaisuudessa.
Ydinvoima ja uraani
Pitkäikäisiä riskejä ja vakavia ympäristöhaittoja aiheuttavien ydinvoimaloiden lisärakentaminen tai uraanintuotanto ei ole järkevää eikä tarpeellista. Sähkönkulutusennusteet huomioiden lisäydinvoiman rakentamista ei voida perustella myöskään kotimaisella sähköntarpeella. Ei ole viisasta tuottaa ydinsähköä vientiin, kun ongelmalliset jätteet jäävät joka tapauksessa Suomen huolehdittaviksi. Vakavien ympäristöriskien ohella uraanin tuotanto Kainuussa, Lapissa tai Pohjois-Karjalassa vaarantaa matkailun kehittymisen edellytyksiä.
Biopolttoaineet
Biopolttoaineita tarvitaan vähäpäästöisen liikennejärjestelmän kehittämisessä. Polttoainetta kulkuneuvoille ei kuitenkaan pidä tehdä ravinnoksi kelpaavasta biomassasta, kuten viljasta. Biokaasun talteenottoa ja käyttöä tulee huomattavasti tehostaa mm. maataloudessa ja jätevedenpuhdistamoissa.
Turvetuotanto
Turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset ovat paikallisesti ja alueellisesti erittäin merkittäviä, eikä niitä ole pystytty ratkaisemaan. Turpeen energiakäytössä syntyvät hiilidioksidipäästöt puolestaan ovat kivihiileen verrannollisia, jopa suuremmat. Turve luokitellaan erittäin hitaan muodostumisensa vuoksi uusiutumattomaksi energiamuodoksi. Turvetuotannosta ja turpeen energiakäytöstä tulee asteittain kokonaan luopua. Uusia luonnontilaisia soita ei turvetuotantoon tule ottaa lainkaan.
Eläinsuojelu
Eläinsuojelulakia tulee tiukentaa ja valvontaa lisätä. Eläinsuojelulakia tulee muuttaa siten, että eläinsuojeluvalvojilla ja poliisilla on eläinten välitön huostaanotto-oikeus tapauksissa, joissa eläinten asianmukainen hoito on selvästi laiminlyöty tai eläimiä muutoin kohdeltu kaltoin.
Kemikaalit
Elinympäristömme on kemikalisoitunut muutamien kymmenien vuosien aikana rajulla tavalla. Kaikki ei-välttämättömät kemikaalit tulee kieltää ja kemikaalien käyttöä muutoinkin merkittävästi rajoittaa, koska hyvin monien kemikaalien pitkäaikaisvaikutuksia ei riittävästi tunneta tai ne ovat haitalliset.
Geenimuunnellut tuotteet
En kannata gmo-viljelyn sallimista Suomessa. Julkisen sektorin palveluissa tulee tarjota vain gmo-vapaata ruokaa.
Luomutuotanto
Suosin luomua itse ja mielestäni Suomenkin kannattaa suosia sitä yhä enemmän myös elintarviketuotannossaan, kuten maabrändityöryhmän raportissa esitetään. Kannatan luomutuotannon ja lähiruuan suosimista kaikissa julkisissa elintarvikehankinnoissa. Luomutuotanto on hyväksi ympäristölle, tuotantoeläimille ja myös kuluttajalle. Tutkimusten mukaan luomutuotanto on myös taloudellisesti kannattavaa. Kannattavuus myös paranee kaiken aikaa markkinoiden kasvaessa.
Reilun kaupan tuotteet
Vakiintuneet reilut kulutushyödykkeeni ovat kahvi, tee ja banaanit. Nykyisin reiluna vaihtoehtona löydän lähikaupastani usein myös esim. pumpulipuikkoja, tekstiilejä ja vaihtelevan kirjon muitakin hedelmiä kuin banaaneja. Kannatan reilun kaupan ideologiaa ja olen tehnyt kotikunnassani Kalajoella aloitteen, jotta kunta organisaationa siirtyisi suosimaan reilun kaupan tuotteita.
Päätöksenteko ja demokratia
Poliitikkojen sidonnaisuudet
Kansanedustajien ja myös kunnallispoliitikkojen tulisi ehdottomasti ilmoittaa kaikki sidonnaisuutensa julkisesti.
Vaalirahoitus
Edustuksellisen demokratian ei pitäisi perustua kukkaron paksuuteen tai kampanjaa rahoittavien yhteistyökumppanien määrään. En kuitenkaan maksattaisi kampanjalaskuja veronmaksajilla, enkä siis kannata suurempia puoluetukia. Sen sijaan nykyistä tiukemmat rajat maksimibudjeteiksi eri vaaleissa voisivat olla tarpeen. Vaalirahoituksen läpinäkyvyys on ehdoton edellytys avoimen ja oikeudenmukaisen demokratian toteutumiselle.
Kansanedustajien palkka
Kansanedustajien työ on vaativaa, erittäin vastuullista ja aikaa vievää. Hyvin ja huolellisesti työnsä hoitavan kansanedustajan on oltava työmoraaliltaan ryhdikäs. Kansanedustajan työn houkuttelevuus ei pääosin voi perustua palkkaukseen, taustalla on oltava aito halu yhteiskunnan asioiden parantamiseen ja suomalaisten edun ajamiseen. Palkkiot tulisi sitoa kansanedustajien läsnäoloihin. Kansanedustajien on mielestäni oltava tietyssä määrin taloudellisesti riippumattomia, jotta päätöksentekoon ei voitaisi vaikuttaa taloudellisin houkuttimin. En kannata kansanedustajien palkkojen alentamista.
Kansanäänestykset
Demokratiaan kuuluu kansalaismielipiteen huomiointi, etenkin merkittävissä yhteiskunnallisissa kysymyksissä, kuten vaikkapa erittäin pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavissa energia- ja ulkopoliittisissa linjauksissa. Neuvoa antavia kansanäänestyksiä tulisi järjestää nykyistä useammin ja niitä tulisi edeltää laaja, asiapitoinen, tasapuolisesti eri näkökulmia esille tuova ja avoin kansalaiskeskustelu.
Äänestysiän laskeminen
Äänestysikärajan laskemista 16 vuoteen vähintään kunnallis- ja kirkollisvaaleissa kannatan lämpimästi, olisin valmis harkitsemaan sitä myös valtiollisissa vaaleissa. Jo vuoden 2012 kunnallisvaaleissa voitaisiin pilottikokeiluna laskea äänestysikärajaa joissakin kunnissa. Äänestysiän laskemisella voisi olla merkittävä äänestysaktiivisuutta ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin lisäävä vaikutus. Nuorten ääntä on myös kuunneltava, heissä on tulevaisuus.
Ulkopolitiikka ja turvallisuus
NATO-jäsenyys
Suhtaudun melko kielteisesti NATO-jäsenyyteen. Yhteistyö on hyvä säilyttää nykytasolla: osallistutaan harjoituksiin, sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin ja materiaaliyhteistyöhön.
Asevelvollisuus
En ole palkka-armeijan kannattaja. Asevelvollisuutta voidaan uudistaa ja kehittää muilla tavoin vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten asevelvollisten ikäluokkien pienenemiseen. Pienenevät ikäluokat heijastuvat väistämättä myös asevelvollisten määrään. Tämä tulee näkymään ja tuntumaan eri tavoin varuskunnissa ja niiden lukumäärässä, halusimmepa sitä tai emme.
Rauhanturvaoperaatiot
Rauhanturvaoperaatiota tarvitaan mm. maailman köyhimpien, epätasa-arvoisimpien ja epädemokraattisimpien maiden, kuten Afganistanin olojen rauhoittamiseksi ja siviilien elinolosuhteiden vakauttamiseksi.
Kehitysapu
Kehitysapu on osa kansainvälistä yhteiskuntavastuutamme eikä kehitysmäärärahoja ei tule missään tapauksessa leikata nykyisestä (noin 0,58 % BKT:sta), vaan nostaa vähintään YK:ssa sovitulle tasolle, 0,7 % BKT:sta. Köyhyyden vähentäminen ja elintasokuilujen kaventaminen mm. kehitysyhteistyön keinoin on parasta kriisinhallintaa maailmanlaajuisesti, kuten myös kansallisesti ja paikallisesti. Hädänalaisten ihmisten auttaminen heidän kotimaassaan on kestävä avun muoto ja myös tärkeä keino pakolaisuuden vähentämisessä.
Presidentin valtaoikeudet
Presidentin valtaoikeuksia ei pidä karsia loputtomiin, presidentin tulee olla paitsi arvojohtaja ja kansakunnan keulakuva, myös tiettyjen valtaoikeuksien käyttäjä, jonka kansa on tehtäväänsä valinnut.
Ampuma-aselaki
Pienaseet harrastekäytössä ovat melko tarpeettomia riskitekijöitä nyky-yhteiskunnassa. Metsästys on asia erikseen.
Seksinostokielto
Seksinosto tulisi kieltää lailla.
Huumeet ja kannabiksen laillistaminen
En ole koskaan kokeillut huumausaineita enkä suosittele sitä kenellekään muullekaan. Kannabista ei missään tapauksessa pidä laillistaa. Huumeidenkäyttäjien hoitoon pääsyä tulee nopeuttaa ja myös pakkohoito tietyin perustein tulee olla mahdollista.
Euroopan unioni
Suomen jäsenyys
Kokonaisuutena EU-jäsenyydestä on Suomelle ehdottomasti enemmän hyötyä kuin haittaa.
EU-verotus
Verotusta ei pidä siirtää EU:n jäsenvaltioilta liittovaltiolle.
EU:n maatalousbudjetti
EU:n mittavaa maatalousbudjettia on voitava tarkastella kriittisesti ja kohdennettava tukia erityisesti maatalouden ympäristökuormitusta vähentävään tuotantoon sekä tuotantoeläinten olosuhteiden parantamiseen.
EU-maiden taloudellinen tuki toiselle jäsenvaltiolle
EU-maat eivät voi olla rahanjakoautomaatti talousvaikeuksissa kamppaileville jäsenvaltioille. Jäsenmaiden talouskriisitilanteita on harkittava erittäin huolellisesti ja tapauskohtaisesti.
EU:n laajeneminen
EU voi mielestäni laajentua ja näin tulee varmasti myös tapahtumaan. Jäsenmailta on kuitenkin edellytettävä yhteisten sääntöjen ehdotonta noudattamista, mm. ihmisoikeusrikkomusten lopettamista ja harmaan talouden kitkemistä.
Paluu markkaan valuuttana
Paluuta markka-aikaan ei mielestäni ole realistista haaveilla, eikä siihen tule pyrkiä.
Aluepolitiikka
Aluepolitiikka ja maakunnat
Aluepolitiikkaa tarvitaan tasapainottamaan maan eri osissa vallitsevia olosuhteita. Aluepolitiikan nimissä ei kuitenkaan tule tehdä päätöksiä, jotka eivät pitkällä tähtäimellä ole yhteiskunnallisesti järkeviä. Suomi tarvitsee vahvoja maakuntia, joissa on hyvä asua ja elää jatkossakin.
Metropolialueen kehittäminen
Pääkaupunkiseudun metropolialueen kehityksen korostuminen maakuntien kustannuksella ei ole Suomelle kokonaisuutena eduksi. Metropolialueella liikenteelliset ratkaisut ja toimintojen suunnitelmallinen tiivistäminen on tärkeää.
Kuntaliitokset
Kuntien määrä ei tule olemaan vakio, kuten ei ole ollut koskaan aiemminkaan. Kuntien pakkoliitoksia en kannata, ne tuottaisivat toteutuessaan luultavasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Liitokset edellyttävät hyvää yhteistyötä ja molemminpuolista sitoutumista uuden laajemman kunnan toiminnan ja palvelujen järjestämiseen tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella tavalla. Pakkoliitoksissa tähän tuskin päästäisiin. Oletan kuntien itse osaavan arvioida yhdistymisensä tarpeen ja tarvittaessa suunnan. Ehdoin tahdoin kunnan rajoista kiinni pitäminen ei ole järkevää, enkä usko kunnissakaan näin ajateltavan.
Kunnallisverotuksen tasaus minimi- ja maksimirajoilla
Kunnilla tulee olla oikeus harkita itse veroprosenttinsa suuruus kunnan taloustilanne, väestö- ja elinkeinorakenne sekä muut paikalliset tai alueelliset tekijät huomioiden
Kainuun malli
Kainuun malli on alkuperäisten hyvien tavoitteiden toteuttaessa oivallinen ratkaisu organisoida harvaanasuttujen maakuntien palvelurakenteen säilymistä laadun, riittävän tavoitettavuuden ja palvelutarjonnan kannalta. Käytännön toteutuksessa Kainuussa on kuitenkin ollut ongelmia, joten mallin käytännön toteuttamisessa on hiomista. Maakuntavaltuuston valinta vaaleilla kunnallisvaalien yhteydessä on kansalaisdemokratian kannalta erittäin hyvä käytäntö ja aiheellista laajentaa muihinkin maakuntiin.
Koulutus
Toinen kieli
Ruotsin kielen opiskelemisen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen. Mahdollistaisin etenkin Itä-Suomen kunnissa valinnanvapauden opiskella venäjää ruotsin sijaan. Venäjän kielen osaajia tarvitaan yhä enemmän, erityisesti maan itäosissa.
Koululiikunta
Koululiikunnan merkitys on korostunut, kun nuoret liikkuvat entistä vähemmän vapaa-ajallaan. Liikuntakasvatusta ja koululiikunnan valinnaistuntien määrää on syytä pyrkiä lisäämään. Lisäksi koulujen välituntialueiden yhteyteen tulee kehittää lähiliikuntapaikkoja, jotka ovat kouluaikojen ulkopuolella kaikkien alueen asukkaiden helposti saavutettavissa ja vapaasti käytettävissä.
Kyläkoulut
Kyläkoulut, joiden oppilasmäärä on nyt tai lähitulevaisuudessa riittävä 2–3 -opettajaiselle koululle, tulee säilyttää. Kyläkoulussa voidaan ammattitaitoisesti järjestää oppilaiden edun mukaista opetusta pienissä ryhmissä, laadukkaassa, viihtyisässä ja turvallisessa oppimisympäristössä myös kahden opettajan voimin. Kyläkoulu on useimmiten kylän ainoa julkinen palvelu, jonka poistuminen vie kyliltä merkittävän kehitysnäkymän ja tulevat uudet asukkaat. Koulun lakkautus on ollut monelle kylälle negatiivista väestökehitystä kiihdyttänyt tekijä.
Perusopetuksen ryhmäkoot
Ryhmien enimmäiskoot tulisi kirjata lakiin kaikilla luokka-asteilla. Noin 20 oppilasta ryhmässä on sopiva määrä.
Kasvisruoka kouluruokavaliossa
Kasvisruuan käytön edistäminen julkisissa keittiöissä, kuten kouluissa ja työpaikkaruokaloissa, on kannatettava asia paitsi terveysvaikutusten vuoksi (syömme liian vähän kasviksia), myös siitä syystä, että kasvisruuan hiilijalanjälki on huomattavasti eläinperäistä ravintoa pienempi. Kannatan myös luomutuotannon ja lähiruuan suosimista kaikissa julkisissa elintarvikehankinnoissa.
Korkeakoulujen määrä
Kattava yliopistoverkko edistää alueellisen kehityksen tasapainoa koko maassa ja turvaa myös korkeakoulutetun työvoiman saatavuuden maan eri osissa.
Yliopistojen rahoitus
Yliopistoissa tehtävän tutkimuksen riippumattomuutta ei pidä vaarantaa ajamalla yliopistot täysin elinkeinoelämän kerjäläisiksi.
Yliopistojen lukukausimaksut
En hyväksy lukukausimaksuja, sillä ne asettaisivat opiskelijat opintomahdollisuuksien suhteen eriarvoiseen asemaan. Koulutuksen on oltava maksutonta peruskoulusta tohtorin tutkintoon saakka.
Opiskeluaikojen lyhentäminen
Opiskeluaikojen venymisen estämiseksi voisi olla tarpeen jonkinlainen taloudellinen kannustinjärjestelmä, mutta se ei saisi kuitenkaan johtaa turhaan ”hosumiseen” opinnoissa.
Opintotuen nosto
Opintotuki ei ole aikoihin seurannut yleistä hintakehitystä, se tulee sitoa kuluttajahintojen kehitystä kuvaavaan indeksiin monien muiden etuuksien tapaan.
Opiskelijalle yhtä suuri tuki kuin työttömälle
En osaa sanoa, voisiko asia kautta linjan toimia näin. Työssäkäynti opiskelujen ohessa on monille taloudellinen välttämättömyys, joka saattaa hidastaa opintoja, mutta toisaalta myös opettaa arvokkaita taitoja työelämästä ja kasvattaa työkokemusta. Työttömäksi jääneen opiskelu työttömyyspäivärahalla on mahdollista jo nyt, mikäli opinnot edistävät työllistymistä, hyvä näin.
Maahanmuutto ja vähemmistöt
Maahanmuutto
Väestön ikäjakauma pakottaa huolehtimaan siitä, ettei työllisten määrä suhteessa huollettavien (lapset ja vanhukset) määrään romahda. Tästä syystä Suomi tarvitsee enenevässä määrin etenkin työperäistä maahanmuuttoa. Meidän on kannettava myös inhimillinen ja globaali vastuumme pakolaisista. Pakolaisuuden syyt eivät johdu Suomen sosiaalipalvelujen tasosta vaan eri syistä johtuvista katastrofaalisista oloista lähtömaissa. Maahanmuuttajien alle 3 %:n osuus koko Suomen väestöstä on todella pieni.
Kerjääminen
Kerjäämisen kieltäminen ei ole yksinkertainen eikä välttämättä kovinkaan toimiva ratkaisu kerjäläisten ja kerjäämiseen liittyviin ongelmiin. Ratkaisuja on löydyttävä ensisijaisesti työllisyyttä, koulutustasoa ja sosiaaliturvaa parantavista toimista kerjäläisten lähtömaissa.
Homoseksuaalisuus
Homoseksuaalisuuden tausta on biologinen, ei sosiaalinen. Tutkimusten mukaan ihmisen seksuaalisuus määräytyy pitkälti jo sikiönkehityksen aikana, seksuaalisuuden perusta on aivoissa. Siihen pohjautuvat sekä sukupuolinen suuntautuminen, mielikuvat että sukupuolinen identiteetti. Meitä on moneksi.
Sukupuolineutraali avioliitto
Kannatan suvaitsevaisuutta ja kansalaisten yhdenvertaisuutta. En näe mitään syytä syrjiä ihmisiä vaikkapa etnisin, kielellisin, vakaumuksellisin, sosiaalisin tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvin perustein. Lähtökohtana ja tavoitteena lainsäädännössä tulisi olla ihmisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistäminen, ei jaottelu eriarvoisiin ryhmiin. Tasavertainen rakkaus on aina kaunis asia. Oikeus avioliittoon kuuluu kaikille.
Samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeus
Tietty sukupuoli tai seksuaalinen suuntautuminen ei ole hyvän vanhemmuuden edellytys. Kun jommankumman vanhemman biologisia lapsia asuu, elää ja kasvaa perheessä, voi toinen puoliso mielestäni myös adoptoida sosiaalisessa merkityksessä yhteiset lapset. Juridinen huoltajuus molemmilla vanhemmilla selkiyttäisi näiden perheen asioita monella tapaa. Yleistäkään adoptio-oikeutta ei voi rajata vain tietyille ihmisille seksuaalisen suuntautumisen perusteella, sen tulee olla tasavertainen oikeus.
Liikenne
Raideliikenne vs. tiehankkeet
Raideliikenteen kehittäminen on ehdottomasti tärkeämpää kuin uusien tiehankkeiden edistäminen. Liikennettä tulee ohjata entistä enemmän maanteiltä raiteille, siellä missä se on mahdollista. Näitä mahdollisuuksia tulee lisätä, ei vähentää.
Kaksoisraide Oulusta pääkaupunkiin on tärkeä investointi, joka mahdollistaa vähäpäästöisen, nopean, turvallisen ja käyttömukavuudeltaan hyvän matkustaja- ja tavaraliikenteen maan pohjois-eteläsuuntaisella päävaylällä. Uusia moottoriteitä ei tarvita, ne rahat on käytettävä raiteisiin.
Joukkoliikenne
Joukkoliikenteen käyttöä on voimakkaasti edistettävä siellä, missä se on mahdollista. Haja-asutusalueiden kutsuliikennejärjestelmiä on kehitettävä edelleen. Kasvukeskuksissa joukkoliikenteen käyttö on tehtävä taloudellisesti edullisemmaksi kuin yksityisautoilu.
Liikunta, kulttuuri, vapaa-aika
TV-lupa/mediamaksu
Yleisradio kuulu kaikille suomalaisille ja sen riippumaton rahoitus on turvattava. Kannatan tulosidonnaista, henkilökohtaista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista mediamaksua, joka voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että maksu on kolmiportainen: toimeentulon kanssa kamppaileville se olisi pieni tai olematon, keskituloiselle nykytasoinen ja kansanedustajan tuloluokassa vähän nykyistä suurempi.
Kulttuurin peruspalveluiden turvaaminen koko maassa
Kulttuuripalvelujen turvaaminen myös kasvukeskusten ulkopuolella on tärkeää. Ihmiset eivät saa joutua kulttuuripimeyteen asuinpaikastaan riippumatta. Omaehtoista kulttuurin tuotantoa ja harrastusta on tuettava etenkin syrjäseuduilla. Elämme kulttuurista, kuuluu eräs sanonta.
Mietojen viinien myynti ruokakaupoissa
Mietojakaan viinejä ei välttämättä tarvita ruokakauppoihin, luultavasti se edistäisi mm. alaikäisten alkoholinkäyttöä. Kaikki viinit ovat saatavilla niitä haluaville. Nautintojen ohella tulee muistaa suomalaisen alkoholikulttuurin monet pahat karikot, kustannukset ja inhimilliset tragediat, joita pitää pyrkiä vähentämään, ei lisäämään.
Metsästys
Lähipiirissäni on metsästetty ja kalastettu aina, eikä minulla ei ole mitään laillista ja hyvien metsästystapojen mukaista metsästystä vastaan. Perheessäni suositaan saatavuuden rajoissa riistaruokia. Mikäpä olisi sen ”onnellisemman eläimen” lihaa, kuin vaikkapa hirvipaisti, jonka alkuperä eli hirvi on elänyt lajityypillistä elämää luonnollisessa elinympäristössään. Katson metsästyksen ihmisen oikeudeksi ravinnonhankinnan ja myös turkisten hankinnan muotona. Lisäksi se on edellä mainitulla tavalla toteutettuna varsin hyvä luontoharrastuksen muoto. Metsästystä myös tarvitaan riistaeläinkantojen säätelyn vuoksi (mm. hirvikolarit, taimikkotuhot). Myös riistalintujen ja petoeläinten metsästys on sallituissa rajoissa hyväksyttävää, petojen osalta etenkin ns. häirikköyksilöiden poisto (pihoille tulevat karhut ja sudet).
Tulevaisuuden Suomi
Suomen menestystekijät
Suomen menestyksen tie on korkeatasoisessa koulutuksessa, ennakkoluulottomissa, mm. materiaalitehokkuutta ja uusiutuvan energian hyödyntämismahdollisuuksia lisäävissä ympäristöinnovaatioissa, yrittäjyydessä ja kansainvälisessä yhteistyössä. Vihreämpi Suomi on myönteisesti tulevaisuuteen ja sen haasteisiin katsova pohjoinen hyvinvointivaltio.
Pohjois-Suomen tulevaisuus on koulutetussa työvoimassa, luontoarvojen säilyttämisessä, kestävällä tavalla tapahtuvassa luonnonvarojen hyödyntämisessä, matkailun kehittämisessä, älykkäissä ja toimivissa liikenneverkoissa sekä maakuntiin ja haja-asutusalueille ulottuvissa ilmasto- ja energiainnovaatioissa.
Alueellisia kysymyksiä
Oulujärven ylitystie
Oulujärven ylitystien avulla saavutettavat hyödyt jäisivät luultavasti melko vähäisiksi. Reitti lyhentäisi Kajaanin ja Oulun välistä matka-aikaa n. 20 minuuttia, eikä miljoonahanke Kainuun liikennemääriin suhteutettuna vaikuta kannattavalta. Järkevämpänä pidän miljoonien syöttämistä olemassa olevan tieverkon laadukkaaseen kunnossapitoon.
Kollaja ja Vuotos
Kumpikin allashankkeista on jo kertaalleen todettu toteutuskelvottomiksi, puheet altaista tulee haudata lopullisesti. Voimayhtiöiden toistuvat pyrkimykset nostaa hankkeet yhä uudelleen ja uudelleen käsittelyyn osoittaa öykkärimäistä asennetta paitsi luontoarvoja, myös demokratian ja oikeusvaltion periaatteita kohtaan. Allashankkeita haaveilevissa yhtiöissä on jo tuhlattu valtavia määriä omistajien varoja hankkeiden suunnitteluun. Tärkeämpää olisi nyt suunnata investoinnit ja osaaminen kehityskelpoisiin uusiutuvan energian hankkeisiin.
Oulun kallioparkki
Tarpeeton ja todella kallis, ei kehitä Oulun keskustaa, vaan tekee sinne suunnattoman rahareiän!
Uraanikaivokset, Talvivaara
Vakavien ympäristöriskien ohella uraanin tuotanto Kainuussa, Lapissa tai Pohjois-Karjalassa vaarantaisi merkittävästi matkailun kehittymisen edellytyksiä. Talvivaaran kaivos on malliesimerkki siitä, kuinka hankkeen kokonaisympäristövaikutuksia suunnitteluvaiheessa pimittämällä ja jättämällä kertomatta todellisista aikomuksista uraanin suhteen, voidaan erittäin ristiriitaisin menettelytavoin päätyä tilanteeseen, jossa ympäristöviranomaiset asetetaan puun ja kuoren väliin ja mm. kansalaisten todelliset vaikuttamismahdollisuudet ovat nolla. Hankkeen etenemisjärjestys on moraalisesti täysin käsittämätön ja röyhkeydessään vailla vertaansa. Alueen asukkaiden ja muiden kriittisesti suhtautuvien osallisten näkökulmia ei ole Talvivaaran tapauksessa haluttu huomioida lainkaan.
Uraani tulee kapseloida siellä, missä sitä muun kaivostoiminnan yhteydessä esiintyy, ei rikastaa, kuljettaa eikä jalostaa ydinenergiateollisuuden käyttöön lisäämään vakavia ympäristöriskejä syntypaikkansa ulkopuolella. Uraanipitoisia, muita mineraaleja sisältävien kaivosten avaamista tulee harkita ja selvittää ympäristövaikutusten kannalta tarkoin ja erittäin kriittisesti.
Hailuodon silta
En rakentaisi siltaa Hailuotoon.
