Kalajoen talousarvio vuodelle 2012
Kunnallispolitiikka – 13. joulukuuta 2011
Puheenvuoro on pidetty Kalajoen valtuustossa 13.12.2011
Kalajoen kaupungin talousarvio vuodelle 2012 on vaatinut mittavan valmistelutyön ja kuten tavallista myös useiden epävarmuustekijöiden alaisten ja ennalta määrittelemättömien käyttötalouden menojen ja erityisesti investointitarpeiden arvioimista. Ilman virkamieskunnan, erityisesti talousjohtaja Juhani Yliparkaan rautaista talousosaamista eivät raamit olisi tänäkään vuonna kasassa. Hyvinvoiva ja motivoitunut, katseensa eteenpäin suuntaava henkilöstö ylipäänsä on edelleen tämän kaupungin suurin ja tärkeä voimavara. Kiitos tehdystä työstä. Se mitä keskustaryhmän puheenjohtaja Miika Heikkilä sekä myös vasemmistoryhmän puheenjohtaja Sirkka Alho totesivat henkilöstön kuormittamisesta ja mm. palvelusuhteiden ketjuttamisesta ovat aiheellisia huomioita. Perusturvan ohella pitkittynyttä resurssivajetta alkaa olla myös teknisissä palveluissa, jossa tällä hetkellä pysyvät tekijät ja ratkaisut puuttuvat edelleen kuntatekniikan päällikön ja teknisen johtajan tehtävistä.
Investoinnit ovat kokonaisuudessaan 9 M €, nettoinvestoinnit 6,7 M €. Painopistealueiksi on tavoiteltu tulopohjaa vahvistavia ja asukaslukua ja työpaikkojen kasvua edistäviä hankkeita. Näissä tavoitteissa tulee huomioida siis myös nykyisten ja tulevien asukkaiden palvelutarpeiden huomioiminen tarkoituksenmukaisella ja kuntalaiset huomioivalla tavalla, jotta Kalajoki näyttäytyisi vetovoimaisena asuinpaikkana jatkossakin. Ei pidä ylikorostuneesti asettaa kaikissa asioissa elinkeinokärkeä aina ensimmäiselle ja tärkeimmälle sijalle, vaan joissain kohdin kärjen tulee olla lähempänä pieniä, mutta vaikuttavuudeltaan suuria kuntalaisten arkipäivään ja hyvinvointiin liittyviä asioita.
Talousarviossa korostuu tänä vuonna poikkeuksellisella tavalla yksityisen yhtiön Pyhäjoelle suunnittelema suurhanke, Fennovoiman ydinvoimala. Tämä on luonut turhan kiirehdittyä vauhtisokeutta myös Kalajoen taloussuunnitelmaan, jonka olisi hyvä kuitenkin pitkälti perustua vallitsevaan realismiin. Useisiin kohtiin lisätyt tekstiosan kirjaukset jopa ydinvoimalan rakentamispäätöksestä tai rakentumisesta eivät asiallisesti ottaen kuulu Kalajoen vuoden 2012 budjettikirjaan, kun todellisuudessa kyseisen hankkeen toteuttamisen edellytykset eivät edelleenkään ole kunnossa, mistä johtuen hankkeessa ei ole voitu toistaiseksi edes anoa rakentamislupaa, saati että valtioneuvosto olisi tällaisen luvan voinut myöntää. Kehotan ydinvoimalan rakentumiskirjauksia tehneitä perehtymään hankkeen taustoihin, valmisteluprosessin vaatimaan aikajanaan ja toteamaan tämänhetkinen ja seuraavan parin vuoden realistisen tilanne.
Sen sijaan realismia on ansaitsemansa ison budjettikirjauksen saanut, pitkällisten perustelujen ja selvittelyjen jälkeen tänä vuonna käynnistetty Merenojan koulun saneeraushanke (ilman kalusteita 3,1 M €, josta vuodelle 2012 varataan 2,2 M €), joka on iso ja merkittävä kokonaisuus. Toivottavasti se halutulla tavalla vaikuttaa ja korjaa satojen kuntalaisten opiskelu- ja työskentely-ympäristön terveydellistä tilaa. Tällä hetkellä osa koulun väestä on kuitenkin yhä saneerausta odottavissa tiloissa, mikä ei ole täysin ongelmatonta.
Kouluverkon kehittämistä koskevilta osin oikea päätös on valtuustossa sovittu aikalisä asioiden harkinnalle ja myös Vuorenkallion koulun kehittämisen suhteen. Hätiköidyt ratkaisut eivät kuulu etenkään sellaisen pitkäaikaisen, pysyvän ja välttämättömän palvelun kuin perusasteen koulutusta koskeviin päätöksiin.
Lähiliikuntapaikkojen rakentamisohjelman valmistelu myöhempiin talousarvioihin niiltä osin, kuin se on yhteydessä työtänsä jatkavan kouluverkkotyöryhmän esityksiin, on perusteltua. Kuitenkin täysin selvää on, että Himangan Raumankarin koulu kunnan eteläisen keskuksen pääkouluna nyt ja jatkossakin edellyttää, että Raumankarin lähiliikuntapaikka ja pintavesiä lainehtivaksi altaaksi keräävän liikuntakentän kunnostus kuuluu toteutettavaksi jo vuonna 2012, aiemmin laaditun, kenties päivitettävän suunnitelman mukaan, kouluverkkotyöryhmän esityksistä riippumatta.
Kalajoen kaupungin vision ja strategian mukaan yhdyskuntasuunnittelussa ja elinympäristöjen kehittämisessä edesautetaan kylien kehittymistä vetovoimaisiksi asuinpaikoiksi, jolloin ihmisten viihtyvyyttä, terveyttä ja asuinpaikkojen vetovoimaisuutta lisäävien lähiliikuntapaikkojen kuten myös itse lähikoulujen säilyttäminen riittävän oppilasmäärän alueilla kuuluu mielestäni olla Kalajoen eri kylillä ja asuinalueilla lähtökohtainen tilanne, ei hankkeiden tai kehittämiskohteiden karsintalistan alainen asia. Hyvän hallintotavan mukaisella avoimella vuorovaikutuksella asukkaiden, luottamushenkilöiden ja virkamiesten kesken on merkittävä rooli onnistuneessa päätöksenteossa, joka parhaimmillaan toteuttaa kunnan tärkeää perustehtävää; asukkaiden peruspalveluiden järjestämistä ja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä.
Nykyaikaisten ja kehittyvien päivähoitopalvelujen lähtökohdaksi tulee rohjeta toteuttaa valtakunnallisen mallin mukaan nyt selvitettäväksi asetettu päivähoidon siirtyminen perusturvapalveluista hallinnollisesti osaksi sivistyspalveluja. Hyvä asia on, että päivähoidon tarpeen turvaamiseksi aloitetaan 60-paikkaisen päiväkodin suunnittelutyö yhdessä sivistyspalveluiden ja muun yhteistyökumppanin kanssa. Perheitä tukevien peruspalveluiden osalta aivan hyvältä asialta ei kuitenkaan vaikuta perhepalvelujohtajan toimi tai virka, joka nyt on täyttämättä.
Tervetulleena ja odotettuna investointikohteena talousarvioon on kirjattu kevyenliikenteen väylä Pohjoiselle satamatielle Himangalla, jonka toteutumiseksi on positiivisesta budjettiesityksestä huolimatta ponnisteltava silti määrätietoisesti edelleen. Kevyen liikenteen väylä Pohjoiselle satamatielle on välttämätön jo turvallisuussyistä, riippumatta siitä, toteutuuko ulkopuolinen rahoitusosuus hankkeelle vai ei. Hanke on jo pitkään viivästynyt, viimeisen vuoden aikana kylläkin Kalajoen kaupungista riippumattomista, tielinjauksen suunnitteluun ja askelmerkit myös ELY-keskuksen suuntaan johtavista syistä.
Hieman ylisuuressa investointiohjelmassa olisin mielelläni nähnyt hieman maltillisemman esityksen teollisuusalueiden kehittämisen osalta, johon kaupunginhallitus nyt esittää kohdennettavaksi yhteensä peräti 1 200 000 € vuonna 2012 ja lähes 2 200 000 vuonna 2013, kun esimerkiksi katujen ja teiden perusparantamiseen varatut määrärahat on esityksessä nipistetty 70 000:een euroon, alle puoleen siitä, mitä tekninen lautakunta arvioi perusparannustarpeiksi. Teollisuusalueiden kehittämistäkin tarvitaan. On vain hyvä huomioida, että seuraava askel voi olla tarve rakentaa alueelle myös teollisuushalleja kaupungin kustannuksella, mikä puolestaan aiemman mallin mukaan yleensä lisää lainanottoa. Velkamäärän kasvattamisessa tulee käyttää suurta harkintaa.
Vastikään tehty korotus veroprosenttiin oli tarpeellinen ja perusteltu, sen tulee turvata ensisijaisesti kunnan peruspalveluiden ylläpitoa ja kehittämistä sekä myös kunnan mittavan rakennuskannan kunnosta huolehtimista. Kalajoen kaupungin strategiaan luottamushenkilöitä koskien kirjattu sanakolmikko ”yhdessä olemme enemmän” tulee mielestäni ymmärtää laajennetusti ja käsittää päättäjien lisäksi myös muut kuntalaiset, joiden yhteisiä asioita ja kunnan perustehtäviä luottamushenkilöt on asetettu vastuullisesti ja huolellisesti hoitamaan. Talousarviossa jos missä, on hyvä huomioida, että euro ei useinkaan ole ainoa tai paras konsultti päätöksenteossa. Rahanjakokin perustuu aina valintoihin, joiden pohjana voidaan kustannustehokkuuden ja tuottavuuden rinnalla käyttää useita muitakin hyviä, ihmisenkokoisia ja kuntalaisten tarpeisiin vastaavia perusteluja. Tämä on hyvä tiedostaa ja muistaa nyt ja jatkossakin.
Muutoksia talousarvioon tai sen tekstiosaan en tässä vaiheessa lähde esittämään, joitain odotettavissa olevia esityksiä aion kylläkin kannattaa. Lautakunnat ovat oman osuutensa talousarvioon tehneet jo valmisteluvaiheessa, tarkkuutta voisi toki toivoa pöytäkirjojen oikeellisuudessa ja tarkistettujen pöytäkirjojen siirtymisessä päätöksentekoportaassa. Kaupunginhallituksen kokoama kokonaistalousarvio pohjautuu pitkälti lautakunnissa ja virkamiestyönä tehtyyn valmisteluun ja on aina suuren luokan kompromissi eri tahojen esityksistä, jotta lopputulokseen päästään, niin tänäänkin.
Kiitos kuluneesta vuodesta!
Hanna Halmeenpää
