Jukka Tarkka (SK 31.3.11) kirjoittaa Japanin katastrofin opettaneen paljon ydinvoimateollisuudelle. Hän iloitsee, että ”tämän jälkeen on varmaa, että yhtäkään uutta ydinvoimaa ei rakenneta kevyin perustein.” Siis onko niitä ennen rakennettu kevyin perustein?
Nähtävästi, sillä yksikään vakuutusyhtiö ei ole suostunut ydinvoimaloiden kokonaisriskiä vakuuttamaan, eivätkä osakkaat ottamaan täydellistä vastuuta vahingoista. Totuushan on, että ydinvoimaa ei olisi olemassakaan, jos vakuutusyhtiöt olisivat joutuneet korvaamaan todelliset riskit.
Saksalaisen kauppalehden, Handelsblattin mukaan ydinvoiman todellinen hinta on tosiaan kova. Jos esimerkiksi ydinvoimareaktorin sydän sulaisi, se maksaisi 5000 miljardia euroa – eli kaksi kertaa Saksan kansantuotteen verran. Jo pelkästään vuosittaiset vakuutusmaksut olisivat useiden mijardien luokkaa. Vertailukohteeksi käy Olkiluoto kolmosreaktorin kauppahinta, mikä on vain 3,2 miljardia euroa.
Vuosikymmeniä ydinvoimaa tukenut kansanedustaja Timo Kalli väitti 29.3.11 Euran lukion vaalipaneelissa, ettei vakuutusyhtiöiden kielteisyys ole ongelma, sillä ydinvoimasektori on kerännyt vahinkorahastoa. Hän tosin unohti mainita, että summa on vain noin 2 miljardia euroa ja että sitä kerätään muun muassa ihmisten sähkölaskuista.
Mikäli ydinvoimaonnettomuus tapahtuisi Suomessa, laskua eivät maksaisi yhtiöt eivätkä niiden osakkaat, vaan veronmaksajat. Kansalaiset maksavat jo nyt vahinkorahastoa ja vahingon sattuessa myös maan jälleenrakentamisen. Tai siis mitä on jäljellä.
Vanhanaikaista, kallista ja vaarallista ydinvoimaa ei tule rakentaa enää lainkaan, vaan ydinvoimasta on asteittain luovuttava. Suomen tulevaisuus on työpaikkoja luovassa uusiutuvan energian kehittämisessä ja rakentamisestaa. Osaamista ja teknologiaa meiltä riittää jopa vientiin asti, jos poliittista tahtoa vain löytyy. Kiina on tosin saanut jo kestävän energian maailman markkinoilla hyvän etumatkan, joten nyt on aika pitää kiirettä.
Handelsblattin (24.3.11) ”Die wahren Kosten der Kernkraft” artikkelin mukaan tutkijat Hans-Jürgen Ewersin ja Klaus Rennings ovat päätyneet tähän lukuun. Lisäksi artikkeli kuulemma kertoo, että Fukushiman omistaja TEPCO on jo nyt joutunut ottamaan yli 17 miljardia euroa hätälainaa.
Miksei Suomessa ole koskaan puhuttu ydinvoiman todellisesta hinnasta?!
http://www.onleihe.de/static/content/handelsblatt/20110324/HB20110324/vHB20110324.pdf
MEP Satu Hassi kirjoittaa aiheesta yksityiskohtaisesti ja väittää myös: “Teollisuuden Voima Oyn edustaja sanoi, että Olkiluodossa tulee ongelmia vasta, jos merenpinta nousee 3,5 metrillä. Anteeksi nyt vain, uusimpien tutkimusten mukaan merenpinta voi tällä vuosisadalla hyvinkin nousta 3 metriä. Myrskyjen aallonkorkeus nousee 3,5 metrillä jo sitä ennen.”
http://satuhassi.net/index.php?option=com_content&view=article&id=1855:ydinvoimaonnettomuuden-riski-pitaeae-ottaa-vakavasti-&catid=5:blogi&Itemid=19
Hei
Oma saksan kielen taito ei ole mitenkään hyvä mutta miten olet päätynyt kyseistä artikkelia lukemalla 5000 miljardiin euroon littyen ydinkatastrofin hintaan. Varsinkin kun historian pahin ydinkatastrofin hinta on artikkelin mukaan ollut 235 miljardia euroa. Ja jos et tähän pysty vastaamaan niin taidan kirjoittaa uuteen raumaan korjauksen.
“Ydinkysymys – Kuinka Saksa toimii ilmankin atomivoimaa” on Spiegelin pääartikkeli://www.spiegel.de/spiegel, “Die Kernfrage – Wie Deutschland auch ohne Atomkraft funktioniert”
Suomessa keskustelu keskittyy vain vanhan mantran hokemiseen: Suomi ei pärjää ilman ydinvoimaa!
24.3. Handelsblattin etusivulla on otsikko:
Die wahren Kosten der Kernkraft (ydinvoiman todelliset kustannukset)
Etusivun tekstissä sanotaan mm:
Die Münsteraner Wissenschaftler Hans-Jürgen Ewers und Klaus Rennings kommen in einer Studie zu dem Ergebnis, ein Kernschmelzunfall in Deutschland könnte Schaden in Höhe von fünf Billionen Euro verursachen – das entspricht den doppelten deutschen Bruttoinlandsprodukt. …
Die Haftung der Konzerne ist dagegen begrenzt: Die Deutsche Kernreaktor-Versicherungsgemeinschaft, der Versicherungspool der Betreiberseite, deckt nur Haftpflichtschäden nis zum 256 Millionen Euro ab. Weitere 2,2 Milliarden Euro zahlen die Kernkraftwerksbetreiber. Ist der Schaden höher, muss der Betreiber mit seinem Vermögen haften. Danach zahlt der Steuerbezahler.
Suomeksi:
Münsteriläiset tutkijat Hans-Jürgen Ewers ja Klaus Rennings tulevat tutkimuksessaan johtopäätökseen, että ydinvoimalan sydämen sulamisonnettomuus Saksassa voisi nousta vahingoiltaan viiteen biljoonaan (viiteen tuhanteen miljardiin) euroon – tämä vastaa kaksinkertaista Saksan bruttokansantuotetta …
Konsernien vastuu on sen sijaan rajoitettu: Saksan ydinreaktorivakuutusyhtiö, yrittäjäpuolen vakuutuspooli, kattaa vastuut vain 256 miljoonaan euroon. Seuraavat 2,2, mrd euroa maksavat ydinvoimayhtiöt. Jos vahingot ovat korkeammat, yrittäjä (vahingon aiheuttanut) vastaa omaisuudellaan. Sen jälkeen maksaa veromaksaja.
Myöhemmin jutussa todetaan, että jos 5000 mrd euron vahingon varalta joutuisi ottamaan vakuutuksen, vuosimaksu nousisi 287 miljardiin euroon. “Damit wäre der Atomstrom unbezahlbar.” eli: Se tekisi ydinvoimasta niin kallista, ettei kenelläkään olisi sihen varaa.